Etualalla oleva 'lumpeenkukka' on Singaporen Artscience Museum. |
Toinen päivä Singaporessa alkoi jo
pirteämmin vaikkakin yöllä paleli niin että piti laittaa unisukat
jalkaan, onneksi ne on mukana. Roopevaari sitten vähän sääteli
ilmastointia, niin johan helpotti. Ehdittiin jopa hotellin
aamupalalle joka koostui paahtoleivästä, levitteestä, marmeladista
ja erilaisista pussikahveista tai liptonista.
Hotellin oven ulkopuolella löi vastaan
sauna-ilma, kuuma ja kostea, kiuas vain puuttui. Lähdettiin
kävelemään kohti Artscience Museumia jossa oli Titanic-näyttely.
Museo sijaitsee aivan keskustassa joten matkan varrella ihasteltiin
noita Singaporen arkkitehtoonisia ihmeitä joita koko ajan tulee
lisää.
Museo itsessään on jo ihme. Ja
näyttely oli uskomattoman hienosti toteutettu ja sangen
mieleenpainuva. Pääsylipuksi annettiin Boarding pass, joka oli
nimetty oikeasti matkustajana olleelle henkilölle, ja lopussa sai
sitten tarkistaa jäikö henkiin vai ei. Roopevaari oli yksin
matkustava mieshenkilö joka sitten menehtyi, minä olin kaunis nuori
(18v) nuorikko joka jäin henkiin, mutta mieheni, 60 vuotias
upporikas amerikanpohatta hukkui laivan mukana. Surullista.
Näyttelyssä saimme paljon sellaista
tietoa Titanicista ja sen kohtalosta, mitä aikaisemmin ei tiedetty
Hylyn löytymisestä ja sen
tutkimisesta oli myös hyvin mielenkiintoinen osio. Esillä oli
käsittämättöman paljon hylystä nostettua esineistöä, pieniä
kultakoruja ja isohkoja laivan osia ja kaikkea siltä väliltä.
Tallustettuamme sitten takaisin
majapaikkamme kulmille oltiin niin väsyneitä että oli pakko ottaa
pieni lepohetki hotellissa. Näköjään tuollainen seitsemän tunnin
kävely ja jaloillaan oleminen käy yli kuuskymppisten voimille.
Illalla syötiin kiinalaiskorttelissa,
tällä kertaa ravintolassa (katu), ja laskusta sen kyllä huomasi.
Varsinainen ruoka-annos maksoi 20 rahaa, mutta lisukkeena ollut
vihannesvati (parsakaalia ja jotain tuntematonta) maksoi 30,
pyytämättä tuoduista pähkinöistä veloitettiin 2 ja kosteasta
servietistä 1. Lisäksi tuli vielä palvelumaksu 10% ja joku vero
7%.Vähän harmitti, mutta minkäs mahtoi. Sitten pitikin jo lähteä pakkaamaan aamun lähtöä varten.
Tiellemme osuneen buddhalaistemppelin sisäänkäynti |
Hauskoja patsaita Singaporenjoen ranatabulevardin varrelta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti