Leijonanmetsästystä

Eipä ole ollut aikaa päivitellä blogia, täällä on täysi ohjelma päällä koko ajan. Nyt on kuitenkin ihan pakko kirjoittaa tästä päivästä, tämä on ollut aivan uskomaton. Ollaan toisessa kohteessamme, Länsi-Tsavon kansallispuistossa. Aamulla kello 6 - oli juuri alkanut sarastaa - lähdettiin aamuajelulle. Edellisenä iltana oli kuulunut huhua että leijonia liikkuu alueella ja etsittyämme niitä jonkun aikaa näimme yhden makaamassa pusikossa, siitä sai juuri ja juuri selvää kiikarilla. Nyt aamulla niitä löytyi, 4 leijonaa makoili ihan tien vieressä ja katseli meitä laiskasti. kun automme pysähtyi ja rupesimme räpsimään kuvia.

Ihastelimme näitä uskomattomia kissoja noin 10 metrin päästä puolisen tuntia eikä ne juuri hievahtanutkaan koko aikana. Mahtavaa!
Koska lähdimme niin aikaisin liikkeelle ei hotellissa ollut vielä aamupalaa ja ohjelman mukaan meidän piti palata aamiaiselle  muutaman tunnin päästä. Lähdettiin kuitenkin ihan eri suuntaan ja ajettiin mahdottoman huonokuntoisia, puoleksi sortuneita kapeita ja kivisä teitä pitkin puistoa. Sitten autot pysähtyi yhden paljaan kallionyppylän juurelle ja kaikki kömpi ulos ja kehotettiin kiipeämään ylös kalliolle. Siellä oli varsinainen yllätys:

Luksuluokan aamiainen kuohareineen, munakkaan/letunpaistajineen, kaikkinen tykötarpeineen, oli katettu kallion laelle. Ihanan yhteensattuma oli vielä että kallion nimi on kansankielessä Leijonakallio koska siellä on joskus aikoinaan lökötellyt leijonia. Tuli muuten kallion muodosta mieleen kohatus Leijonakuninkaasta.

Aamiaisen jälkeen palasimme pikkuhiljaa hotellia kohti ja vietimme keskipäivän lepoa uima-altaan ja lounaan merkeissä. Iltapäivällä lähdettiin taas puistoon,alkuun ainoa merkittävä havainto oli puhveli, joka näkyi vain vilaukselta hyvin maastoutuneena, mutta nähty kuitenkin. Olimme jo matkalla hotellille päin kun sattui haaveri, rengas puhkesi.
Kaikki ulos autosta, ja oiva kuskimme Peter rupesi vaihtamaan rengasta.

Siinä  tiellä seisoessamme vitsailtiin siitä mitä tehdään jos leijona tulee, kuka saa hypätä ensimmäiseksi autoon ja niin edelleen. Muita safariautoja ajoi ohi ja meitä kuvattiin kuin eläimiä ikään.Nähtiin myös tuoreita tassunjälkiä, joista Peter kuitenkin sanoi että ne on hyeenan jälkiä. Varmaan olikin. Rengas tuli vaihdettua, kaikki kiipesi autoon ja lähdettiin matkaan. Kun oltiin ajettu korkeintaan 200 m tultiin samalle paikalle missä ne leijonat oli ollut aamulla. Ja siinä ne oli vieläkin, nyt 5 kappaletta. Ja vielä lähempänä tietä kun aamulla, nyt välimatka oli 1-3 m. 

 

                                            

Matkanjohtajamme Eetu, josta kerron myöhemmin lisää, sanoi jo aamulla että on todella harvinaista nähdä leijonia näin läheltä, yleensä ne makaa päivisin hyvin piilossa jossain pusikossa. Saatikka sitten tämä jälkimmäinen bongaus. Vähän tuli hämmentynyt olo kun tajusi että oli ollut 200m:n päässä leijonasta maastossa. Melkoinen päivä!

Huomenna siirrymme Länsi-Tsavoon, jossa ollaan 2 yötä ja sen jälkeen Mombasaan.