Viimeinen päivä Cinque Terressä

Viimeinen päivä Cinque Terressä koitti harmaana ja sateisena, koko yön oli satanut, välillä kaatamalla.

Sateinen aamu

. Ei tarvinnut paljon keskustella vaihtoehdoista, ajatuksena oli ollut lähteä patikoimaan kylään no 5, Monteresso al Mare, joka oli vielä käymättä ja johon on vähän pidempi ja vaativampi reitti kun aikaisemmin kulkemamme. Tai mennä junalla. Menimme siis junalla.

Monterresso osoittautui olevan helppo kaupunki, se levittäytyy rannan suuntaisesti ja on merenpinnan tasolla kun nuo muut kaupungit joko lähtee heti nousemaan rinteitä ylös tai ovat kokonaan juna-asemaa lukuun ottamatta jossain korkealla. Tämä on kaupungeista oikeastaan ainoa jota voisin suositella vanhuksille (taas hahaa), liikuntarajoittesille tai pikkulapsiperheille. Siellä on myös hiekkaranta ja se on paljon vehreämpi kuin nuo muut kaupungit. Mukava paikka.

Olen muuten aina ollut siinä uskossa että kylien väliä kuljetaan jollakin leppoisalla pikkujunalla, mutta erehdyin siinäkin asiassa. Kylien välinen rautatie on osaa valtakunnan verkkoa ja siinä kulkevat niin tavarajunat, Intercity-pikajunat kuin nämä paikallisjunat. Junat kulkevat koko ajan tunnelissa, asemat on kuitenkin taivasalla.

Vuonna 2011 Vernazzassa oli paha tulva josta aseman seinällä on vaikuttava kuvakokoelma.

Kaiken kaikkiaan Cinque Terre vastasi odotuksiani, olisin toki mielelläni kulkenut enemmän noita patikointireittejä. Ainoa ikävä puoli oli ajoittainen täydellinen ruuhka kujilla ja varsinkin juna-asemilla, junissa ja laivoissa. Ruuhkan aiheuttaa lukuisat ryhmät jotka tulevat risteilijöillä johonkin suurempaan kaupunkiin lähistöllä ja lähtevät sitten minuutti-aikataululla kiertämään.  En pysty villeimmässä mielikuvituksessanikaan kuvittelemaan minkälaista siellä on sesonkiaikana, heinä- ja elokuussa. Isäntämme kertoikin että nämä ryhmät ovat todellinen ongelma tälle alueelle.  Suurin osa ryhmistä viipyy kussakin kylässä n 20 minuttia eikä jätä senttiäkään rahaa yrittäjille. Yöpyjät maksavat veroa 1€/henkilö/yö, mutta päivämatkaajat ei. Kylät sekä niiden asukkaat kärsivät ihmispaljoudesta, metelistä ja tungoksesta. Parhaillaan käydään neuvotteluja kylien ja maakunnan päättäjien kesken mitä asialle voitaisiin tehdä.

Ruoka on joka paikassa hyvää, mutta kaikilla ravintoloilla on samat ruokalistat ja suunnilleen saman hintaiset. Kaipasimme täälläkin aamiaista, välillä leivänkin saaminen capuccinon seuraksi vaati etsimistä.

Tämä oli jo luksusta

Keskiviikkoaamuna jätimme hyvästit ja jatkoimme matkaa kohti Rapalloa ja Portofinoa. Milläpä muulla kun junalla.

Arrivederci 5Terre!