Montserrat ja NE KIRKOT

Luulitte varmaan että olen huijannut einkä menekään kirkkoihin. VÄÄRIN. Nyt tuli kirkkojen aika.
Tiistaiaamuna aikaisin lähdettiin kohti juna-asemaa päämääränä Montserrat- luostari joka sijaitsee tunnin junamatkan päässä Barcelonasta luoteeseen. Junan piti lähteä 08.25 mutta ehdittiin juuri ja juuri hypätä kyytiin kun se lähti 08.14. Se oli joko espanjalaista suurpiirteisyyttä tai sitten sinne menee junia tosi usein. Asema jolla jäätiin pois ei ollut oikeastaan mikään asema vaan pysäkki. Ainoa toiminto oli cable car-asema, jolla menopelillä jatkettiin matkaa.

 Kaikkihan tietää roopevaarin korkean paikan kammon, katsokaa ilmettä ja rystysiä. Tällä pelillä mentiin 700 m korkealle vuoristoon.

Siis tänne

Perillä meitä odotti pieni kaupunki jossa oli iso ja komea kirkko. Oikeastaan kaupunkiakaan ei voi sanoa pieneksi, koska kaikki rakennukset on aika uuden näköisiä eikä ne missään tapauksessa ole mitään pieniä mökkejä. Basilikaa on alettu rakentaa 1500-luvulla, mutta Napoleonit ja muut on käyny siellä hävitysretkillä niin sitä on aika paljon uusittu myöhemmin. Basilikan - ja koko paikan - vetonaula on 'musta madonna' joka istuskelee omassa lasikaapissaan alttarin takana. Madonna ei oikeesti ole musta, se on vuosin varrella tummunut suitsukkeista ym. Tarinan mukaan se on löydetty yhdestä luolasta 800-luvulla, mutta toisessa paikassa opaskirjassa kerrotaan että se on veistetty 1200 -  1300  luvulla. Taas sitä espanjalaista suurpiirteisyyttä. Joka tapauksessa sitä jonotettiin katsomaan, jonot oli pitkät koko sen 4-5 tunnin ajan kun me oltiin siellä ylhäällä. Kirkossa esiintyy joka päivä poikakuoro, joka lauloi tosi kauniisti.

Kaupungistä pääsi vielä ylöspäin ja alaspäin funikularilla, ylhäällä oli kävelyreittejä ja erakko-asumuksia, alhaalla oli myös kävelyreitti, mutta sen varrella oli upeita uskonnollisia taideteoksia eri aikakausilta ja reitti päättyi luolaan josta se musta madonna oli löytynyt.

Ylös ja alas menevät funikulaarit kohtaavat

 Tämän kulttuuripläjäyksen jälkeen palattiin illaksi takaisin kaupunkiin kuljeksimaan.
Seuraavana päivänä oli vuorossa toinen kirkko, Santa Maria del Mar. Sen valitsin koska olin juuri lukenut kirjan Meren Katedraali, joka  romaanin muodossa kertoo tämän kirkon rakentamisesta ja elämästä Barcelonassa keskiajalla.  Suosittelen kirjaa niille, jotka on kiinnostuneet sentyyppisestä kerronnasta. Tämä kirkko on aika karu ja yksinkertainen, mutta kuitenkin meidän mittapuun mukaan hyvin vaikuttava. Se on barcelonalaisten käsityöläis-kiltojen kirkko.

Santa Maria del Marin pylväistöä

Sitten oli vielä yksi ihan MUST-nähtävyys, Gaudin Palau Guell, joka sijaitsee ihan keskustassa, sadan metrin päässä Ramblasista ja oli upporikkaan teollisuusmiehen Guellin asuintalo.
Kierros alkaa alakerrasta joka on vaunupiha, vaikka onkin sisällä talossa. Siitä hevoset vietiin kellarikerrokseen jossa niillä oli upeasti holvatut tallit.

Palau Guellin kellari = hevostalli

 Asuinkerroksissa oli toinen toistaan mykistävämpiä portaikkoja, kattoja ja muita rakenteita.

Sisäkattoa

 

 

Parveke

 

 

 

Ja sitten taas katon savupiiput

Guellin jölkeen käytiin kauppahallissa joka oli taas aika täynnä väkeä, lähinnä turisteja, löydettiin kuitenkin paikka johon mahduttiin syömään

ja jälkiruokaa

Loppupäivä menikin sitten shoppaillessa, ja torstai aamuna alkoi kotimatka.

Olen aina luullut että Superman on satuhahmo, mutta tässä hän vain on ihan ilmi-elävänä

Nää on sitten artesaani-jäätelöitä

Ramblasin käsityöläisten uusi materiaali oli limsatölkit josta ne teki mitä ihmeellisimpiä väkerryksiä.

Tässä tämä matka, pääpiirteittäin. Barcelonaa ei ole ammennettu läheskään tyhjiin, palaan sinne vielä, toivon mukaan ensi syksynä.