maanantai 12. syyskuuta 2011

Vihdoin Budapestissa

Monen vuoden sitkeän odotuksen jälkeen oltiin vihdoin Budapestissa Marjan ja Riston kanssa. Bloggaus ei onnistunut hotellissa, joten tässä tulee nyt koko komeus kerralla.
Marja oli tehnyt suunnattoman työn tehdessään meille yksityiskohtaisen ohjelman joka päivälle. Nähtävää oli kuitenkin niin paljon että puolet jäi näkemättä. Niin ja sitten piti vielä syödä vähän joka käänteessä. Otetaan tähän ensin muutama ruokakuva:

Suurin ikinä näkemäni Wienerschnitzel (Bécsi szelet), sen alla oli vielä kasapäin muusia. Ekan illan illallinen.

Taidokkaasti kasattuja leivoksia hotellin aamiaisella. En nähnyt että kukaan olisi syönyt niitä mutta hienon näköisiä.


Kakkara jossa oli täytteenä hapankermaa ja juustoa (Langos) syötiin vanhassa kauppahallissa. Sotkuista hommaa, mutta hyvää.

Tässä se nyt on - PÖRKÖLT - syötiin kauppahallissa

ja GULASSI, myös kauppahallissa

ja Urboka-kurkkusalaatti jota syötiin joka aterialla. Vähän niinkun hölskykurkku mutta kauemmin marinoitu. Hyvää.



Cafe Gerbeaud, Budapestin parhaita, oli säästetty viimeiselle päivälle. Tämä leivos-annos on siis yhden ihmisen annos.


Matka oli sikälikin minulle suuri nautinto kun itse ei tarvinnut olla koko ajan kartalla ja tietää missä mentiin. Itse asiassa olin koko ajan ihan ulkona kartalta, pää pyörällä ihastelin Budapestin toinen toistaan kauniimpia rakennuksia. Niistä tosin oli suurin osa aika rähjäisessä kunnossa, mutta helmiä löytyi koko ajan eikä tarvitse paljoakaan mielikuvistusta kun jo sielunsa silmissä näkee miltä rakennus on näyttänyt loistonsa aikoina. Voi kun ne saisi jostain paljon rahaa ja pääsisivät kunnostamaan niitä!
Hotellia vastapäätä olevan rapistuneen talon seinäkoristeita.

Esimerkkinä tämä parlamenttitalo, joka tosin on kunnostettu viimeisen päälle. Talossa tehdään opastettuja kietokäyntejä, mutta sinne pääseminen oli niin monimutkaista että luovuimme kesken kaiken.


Asuimme hotelli Astoriassa, vanhassa vähän nuhjuisessa rakennuksessa joka on sisältä erinomaisessa kunnossa. Astoria sijaitsee Pestin puolella, aika lähellä Elisabeth-siltaa, ja se on ensimmäinen hotelli joka
kunnostettiin ja avattiin uusittuna vuonna 1946. Se on siihen aikaan ollut kaiken maailman vakoilijoitten ja sen kaltaisten kokoontumispaikka.
Ensimmäisenä päivänä kävimme isossa vanhassa kauppahallissa joka on nähtävyys sekä sisältä että ulkoa.
Se on suunnattu turisteille, hanhenmaksaa, makkaroita, paprikoita, matkamuistoja ym. Kaupunkilaiset käyttävät toista kauppahallia, se on paljon vaatimattomampi, mutta kieltämättä tunnelmallisempi.
Matka jatkui sillan yli Budan puolelle ja nousimme vuorelle Ziglolla, puinen koppi, olisko hammasratajuna?
Ylhäällä on äärettömän kauniit ja erinomaisessa kunnossa olevat Kalastajien bastioni  ja Matias-kirkko.
Kirkko on aika erikoinen, joka ikinen neliömillimetri seinistä ja katosta on maalattu kauniilla ornamenteilla, kun on tottunut siihen että keskieurooppalaisissa  kirkoissa on yleensä käytetty sisustuksessa paljon marmoria. Kirkon sisustus on 700 vuotta vanha.


 
Kalastajien bastioni

Tässä näkyy vähän seinää

Mikaelinkirkon upeaa kattoa



Matkalla Buda-vuorelle törmäsimme yllättäen tuttuun nimeen:

Tuo muistomerkissä oleva herra on kuulemma toiminut Budapestissa mm opettajana.



Piipahdimme vielä Mammutti- ostoskeskuksessa, jossa ei kuitenkaan tarttunut mukaan mitään muuta kun matkan surkein lounas.
 Paluumatkalla kävelimme Keskuspuiston laitamia pitkin. Puistossa on valtavan suuri tekojärvi, joka kuitenkin on vain 10-20 cm syvä. Järveen on sijoitettu useita taideteoksia

mm tämä
Puiston reunalla on myös upea vanha kylpylä, valitettavasti en muista sen nimeä. Mun päähän ei muutenkaan tarttunut nuo unkarilaiset nimet ja sanat, ne näyttää kirjoitettunakin niin hassuilta.

Me ei käyty tässä kylpylässä. Hieno talo.

Näillä main lähti joelle päin Andrasso-katu joka on Unescon maailmanperintölistalla. Kadun  ja puiston välissä on Sankarten aukio (Hösök tere) jossa oli tosi hienoja patsaita kaikista Unkarin merkkimiehistä.

Monenlaisia sankareita...
Jossain kohtaa törmäsimme myös tällaiseen taideteokseen.
Sekä tällaiseen. Herrat Reagan ja Roopevaari kättelemässä


Torstaipäivä alkoi kylpylävierailulla, olimme Gellert-kylpylässä joka sijaitsee samannimisessä hotellissa Tonavan rannalla. Oli sisäallasta ja ulkoallasta. kylmää ja kuumaa ja vielä kuumempaa. Sisäalueet pukuhuoneineen ja saunoineen oli tosi sokkeloisia mutta itse allasalueet sekä sisällä että ulkona upeita.

Pukukoodi: swimming cap obligatory....
Kylpyreissun jälkeen lähdettiin junalla Gödöllöön  jossa sijaitsee heinosti restauroitu Sissin linna, upea barokkipalatsi.





Illastimme keskikaupungilla Matyas Pince-nimisessä ravintolassa, jossa esiintyi mustalaisorkesteri ja tanssijat.
Oli tosi tunnelmallista ja ruoka oli erinomaista.

Tässä meille soitetaan Tonava kaunoista. Toisen näistä soittajista olisin voinut vaikka ottaa mukaan meille, arvatkaa kumpi!
Hotelliin kuljimme vielä upeasti valaistun Ketjusillan kautta, Budapestin tärkeitä nähtävyyksiä sekin.



Perjantaina kävimme Terror Haza'ssa (House of Terror) joka oli hienosti tehty museo Unkarin totalitarismien vaiheista, siellä oli mm valtion poliisin keskus selleineen, hirttopuineen, ääniefekteineen ym.
Illalla matkustettiin taas Budapestin ulkopuolelle, Csömör'iin, jonka pienessä kyläkirkossa Marja ja Risto vihittiin joitakin vuosia sitten. Illallinen oli samassa ravintolassa jossa hää-illallinen aikoinaan syötiin.




Zöld Fa, Csömörin kaupungin kyläkuppila.
Illallisella

Liha paistettiin itse tällaisilla kuumilla kivillä.


Lauantai oli ostos-päivä, ja kuten aina, niin lähtöpäivä on enemmän tai vähemmän maleksimista .

Matka oli kaiken kaikkiaan upea, sää oli vaihteleva, välillä 30 astettä lämmintä ja välillä satoi. Vähän semmosta takki päälle/ takki pois- säätä. Paljon nähtiin, kaikki ei edes ole tässä, mutta paljon jäi vielä näkemättä.

Lokakuun alussa on vuorossa uusi matka Barcelonaan, viimeistään silloin tapaamme taas.


maanantai 5. syyskuuta 2011

Kesän hot-shotteja

Roopevaari heitti talviturkin 22.5.2011. Rohkea teko, mutta ainahan Roopevaari on ollut rohkea, joskus jopa uhka.....

Eeliksen ja Linnen kanssa HopLopissa 26.5.

Linne ja Riittamuori keskittyy

Mitähän tästäkin neidistä vielä tulee....

Kukan näytelmäkerhon päättäjäisesityksestä. Kukka oli kuningatar.
Ainon ja Kukan urakka. Tyttöjen lisäksi aitakin tuli maalattua.
 Linnen synttärit 20.6. Huomaa kakku!
 Synttäreillä esiintyi myös laatikko-ukko....

... joka mielestäni oli kuin ilmetty Uuno Turhapuro, siis lapsena















Kukka ja Roopevaari ilta-auringossa odottelemassa iltapalaa.
Juhannusta vietettiin Benkun ja Eevan luona. Benkku lahjoitti Oksasenkarille aidon venäläis-alkuperäisen pelastusrenkaan johon oli itse taiteillut nimen. Olemme siitä hyvin ylpeitä.

Benkun savusauna jossa on aivan mahtavan pehmeät ja nukavat löylyt.
Auringonlasku saaressa 7.7.
















Kukka ja Kukan kaveri Inkku järjestivät ohjelmalliset naamiaiset elokuun alun kunniaksi. Siellä oli läsnä mm

Twistaava sheikki (Roopevaari)

Pelottava ihmissyöjä (Jamppe)

Suloinen tanssijatar (Aino)

Koikkelehtiva banaani (Riikka)




Ja vielä pari saarikuvaa, rakkaat nelijalkaisemme, jotka viihtyvät saaressa erinoimaisesti sekä
 suloinen Ainomme paistamassa vaahtokarkkeja.








Kesä taitaa nyt olla taaksejäänyttä elämää, vaikkakin sään puolesta ainakin tänään tuntui keskikesältä.
Roopevaarin mieli suuntautuu taas muille maille, huomenna on lähtö Budapestiin ja lokakuussa on luvassa lyhyt vierailu Barcelonaan. Siitä se syksy ja talvi taas lähtee liikkeelle.